Kuvauspäivä oli mukava ja kameran takana oli tuttu kuvaaja Antti joka kuvasi minua ja Ruusu koiraa ennen vuoden vaihdosta. Antti kyseli facebookissa malleja kuvauksiin ja aihe oli mukava niin ilmoittauduin mukaan vaikka en omsitakkaan paljoa nahka vaatteita. Aiheena siis mustaa nahkaa, mikä tämän postauksenkin otsikkona hyppelee.
Vaikka suurinosa kuvista oli ilmeettömiä niin nämä olivat mielestäni parhaat. Täytyy opetella eri ilmeitä jotta minä olisin monipuolisempi kuvattava. Kuvaaja kyllä kehui minua jälkeenpäin, mutta itse kun olen mitä olen niin saatan mennä kotiin ja laittaa paperipussin päähän ja vollottaa.
Kuvaamisen jälkeen kun katsoimme yhdessä kuvia niin minun täytyi taputtaa Antille, että hämpä osasi ottaa minusta jopa hyviä kuvia ja monta. Itsekriittisyys painoi taas päälle, mutta nämä kuvat olivat hyviä, pakko myöntää. Nään itseni edes himppusen parempana kuin ennen.
Tuo kasvokuva hirvitti kun Antti pyysi että otettaisiin muutamat sellaiset, päivä aiheen vierestä. Mutta onnistunuthan tuoki on. Voi vitja. Veikkaan että edelliset kuvaajat ovat yrittäneet saada kasvojeni piirteitä liikaa esille, mikä on taas se mistä itse en tykkää. Yksinkertainen ja pehmeä valo toimii, silloin ei tule kaikki epämiellyttävä esille.
