keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Blow a kiss, fire a gun



Iloa, itkua, stressiä ja draamaa. Näistä on viimeviikot tehty. Kamalaa ja ihanaa.
15.päivä hain Studio El Ninosta septumin josta olen haaveillut pidempään ja sen meinasin itsekkin tehdä. Liikkeessä jännitti aivan kamalasti kun mietin niitä ihania neuloja. Sitten istuin penkkiin ja keskustelimme lävistyksen kohdasta ja korusta, alkoi jännitys hiipumaan. Pian koko homma olikin jo ohi ja nenään sattui hieman ja kyyneleet valuivat poskiani pitkin, en itkenyt mutta septum on niin lähellä kyynel kanavia että tietty sieltä kyyneleet tippuvat.
Sukuloimassakin on käyty, Rikua esittelemässä äidille ja isoveljelle perheineen. Leppävirran reissu oli yhtä suhde terapiaa ja velikin sammui sohvalle ottaessaan liikaa kotitekoista viiniä ja puolukka vodkaa. Noh, itsekkin siinä nautiskeltiin ja oltiin todistamassa ehkä oudointa kosintaa ikinä. Veljeni kosi ympäri kännissä hänen avopuolisoaan, alasti, polvillaan ja nappasi luokkasormukseni ja laittoi naisensa sormeen kysymyksensä jälkeen. Kaunista. Karvainen veljen takapuoli suoraan nenän edessä. Noh, voihan se näinkin mennä. Rikun kanssa naurettiin vieressä tätä niin kaunista mutta huvittavaa tapahtumaa.
Sunnuntaina lähdimme sitten Kuopioon Rikun kämpille kun minulla oli asunto näyttö maanantaina.


Septum ja asunto Kuopiosta. VIHDOIN. Hallelujah!
Voiko pieni ihminen olla näin iloinen? Kolme kuukautta etsitty asuntoa, neljä kämppää meni törkeästi nenän edestä, mutta viimetikissä kävin katsomassa kaksiota josta kirjoittelimme paperit heti siinä ettei nyt varmasti menisi nenän edestä. Ensimmäinen asunto mitä pääsin edes katsomaan kun olin valmiiksi Kuopiossa Rikun luona ja sitten sen sain. JES!
Uusi asunto on 42,5neliöinen kaksio Asemakadulta. Neljännessä kerroksessa vanhemmassa kivitalossa on varmasti ihan mukava asua, kunhan se ei olisi kamalan kylmä asua niinkuin tämä nykyinen. Näkymät ikkunasta ovat... Kaupunkimaiset? Mutta en valita, niinhän se täytyykin kaupungissa olla. Nyt metsästämään kapeampaa pyykkikonetta ja työpaikkaa. Haha!
Lauantaina on sitten muuttopäivä. Hieman jänskättää ja samalla olen todella iloinen kun pääsen Suonenjoen pahaisesta pois. Hyi, vihaan tätä paikkaa. Ahdistaa ja pää hajoaa. Nyt pääsen pois. Ihanaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti