sunnuntai 23. elokuuta 2015

Self-esteem

Itsetunto on asia mikä multa on ollut hukassa muutaman vuoden ajan.

Nykypäivänä en näe peilissä mitään kaunista tai edes vähän silmää tyydyttävää piirrettä..
Olen lihonnut kolmen vuoden aikana muutaman kilon. Suurin kroppamuutos on isommat tissit ja leveämpi lantio sekä pulleammat posket. Kuulen jatkuvasti että minulla on niinsanotusti perussuomalaisen pyöreät kasvonpiirteet niinkuin varmaan onkin, mutta itse voisin lähteä kirurgille ja painaa skalpellilla lihaan ja sahata vähän luuta pois, mutta sitä en tee. Senverran arvostan itseäni etten ala mihinkään leikkauksiin taikka tekotisseihin vaan pysyn mielummin naturaalina.


Haluaisin olla joskus kaunis. Se ei tapahdu silmänräpäyksessä eikä monen tunnin laittautumisella vaan oman itsetunnon parantamisella. Mitenkä se sitten tapahtuu sitä en tiedä. Osasin joskus rakastaa itseäni mutten enää.


If you don't learn to love yourself.. Then nobody can

Olen kokeillut kohentaa itsetuntoani tavalla jos toisella. Minulle todettiin taas vakavan asteen masennus, kolmannen kerran. Ensimmäisen kerran se todettiin kahdeksannella luokalla.
Kyllä. Nykyään on jo normaalia olla koulukiusattu?


Päiväni menevät tietokoneella istuessa iso paita päälläni jotten nää omia makkaroitani mulla ei vaan ole hyviä vaatteita. Vaatekomerossani on ehkä 5kpl uutta vaatekappaletta ja loput ovatkin sieltä viitosluokalta. Miten näin voi ihminen elää? Noh, mulla menee rahat eläimiin mitä on kertynyt, eniten vie nuo hevoset. Mietin joskus, että miten ihania vaatteita mulla olisi jos ei noita koneja olisi mutta hevoset on mulle tärkeitä koska niiden avulla voitin itsetuhoiset ajatukseni.

Elämä jatkuu ja viha itseäni kohtaan pauhaa pääkoppani sisällä 24/7. Eikö se lopu koskaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti