Heippati hei ja hellanlettas. Nyt on ollut niin paljon äksöniä elämässä että oikeen ihastuttaa. Minua on heitelty ympäri suomea näin kropallisesti ja mieli on käynyt pilvilinnoissa asti.
Perjantaina 04.12 alkoi matka kohti Helsinkiä mutta välietappina oli Mikkeli jossa yövyimme Elli-koiran ja näyttelyporukan kanssa, eli Ellin kasvattajan ja hänen siskonsa. Paikanpäällä oli yhteensä kuusi koiraa ja voitte vaan arvata mikä ihana häly siellä oli.
Matka meni sutjakkaasti ja yöllä ei sitten saatu kunnolla unta kun aamulla oli jännät paikat edessä. Näyttelyhin lähdimme lauantaina neljältä aamulla ja olimme messukeskuksella kokopäivän, olimme aamupäivän näyttelyiden puolella ja kun oma poppoomme oli saanut koiransa näytettyä siirryimme syömään koiramessujen puolelle. Isossa ihmismassassa oli hankala olla, mutta ihme kyllä yhtään paniikkikohtausta en saanut. Söimme 15€ maksavassa buffassa(pretty expencive?) ja kävimme kiertämässä messukojut minne taisi mennä vähintään kolmekymppiä rahhoo ja siitä illalla lähdettiin taas Mikkeliin yöksi.
Sunnuntaina lähdettiin ajamaan takaisin Savoon ja tiputimme Ellin matkanvarrella takaisin äidilleni ja jatkoimme siitä Kuopioon missä minun oli määrä jäädä pois ja jatkaa junalla kohti kotia. Olisin joutunut odottaa junaa asemalla messukassien kanssa kaksi tuntia, mutta onneksi ystäväni pelasti perseeni palelemiselta. Hän tuli hakemaan minut asemalta ja kävimme ostamassa ruokaa ja illemmalla ajelimme Kuopiosta Suonenjoelle hänen autollaan. Onneksi kys. ystävällä oli asiaa seuraavana aamuna kotikaupungissani niin sain oikein kotiin kuljetuksen, haha!
Seuraavana aamuna olin todella väsynyt ja nukuin jopa kolmeen asti pävällä ja kun nousin sängystä meinasivat jalat pettää mutta kävin suihkussa ja join kupposen tai pari kahvia ja selvisin matka väsymyksestä.
Sain olla peräti pari päivää kotona kissojen kanssa kunnes oli taas matkattava toisaalle, nimittäin Kuopioon inttimieheni luokse. Oli todella kiva nähdä häntä kahden viikon jälkeen. Junassa oli hieman haikea fiilis taas yksin jäävistä kissoista, mutta tiedän, että ne pärjäävät hyvin itsekseen vaikka Maniac onkin nurkkaan kusija, mutta ainahan voi siivota kun palaa kotiin.
Asemalla jälleennäkeminen oli ihana. Pusuja ja iso halirutstus. ♥
Kävimme tiputtamassa Rikun kaverin kyydistä ja suuntasimme hänen kämpillensä. Sinne on jotenkin jo luonnollista mennä, onko tämä paha? Ylläripylläri yhteinen aikamme alkoi normaaleissa merkeissä mistä saatatte arvata tai sitten ette, mutta mitäpä nyt kaksi ihmistä voi yhdessä tehdä.
Päädyimme samana iltana lähtemään illanistujaisiin Rikun ystävän luokse missä oli ennestään tuttuja naamoja joihin tutustuin hieman Halloweenina. Kaupan kauttahan sinne piti mennä ja minä siideripissiksenä ostin 6-packin leguanaa. Jes!
Ilta meni tosi mukavasti rupatellessa ja pelatessa juomapelejä kuten Hitler ja bussikuski. Humalaanhan sitä tultiin mutta empähän valita sillä oli todella mukavaa tutustua ihmisiin joista Riku pitää. Niin pidän minäkin. Ihania ihmisiä. Purr~
Ilta jatkui Rikun luona Breaking Badia katsellessa ja sitten aloimmekin nukkumaan ja nukuimme seuraavaan päivään. Hupsis kun piti tehdä kaikkea mahdollista se päivä, mutta minkäs sille mahtaa että toisen kainalossa on niin ihana olla ja nukkua jopa sitä rapulaakin pois.
Herättyämme kävimme ostamassa sille illalle juomiset, sillä olihan touhutorstai!(voi ei..) Sitten McDonaldsin autoluukulta purilaista ja pirtelöä. Riku päätti että käymmä hänen lempipaikassaan syömässä roskaruokamme ja kun hän ajoi auton pienelle kääntöpaikalle ja näin Kuopion valot järven toisella puolella oli aika ihana olo. Siinäpä sitä olin ihanan, komean, oman inttimieheni kanssa syömässä ihastellen välkkyviä valoja taivaanrannassa. ♥
Myöhemmin lähdimmekin sitten taas Rikun ystävän luokse aloittelemaan touhu-torstain menoja jonne emme loppujenlopuksi edes edenneet. Olimme muutamisen tunnin porukalla pelailemassa taas juomapelejä ja kun juomat alkoivat loppua lähdimme ulos. Päätimme sitten mennä katsomaan Kuopion uuden yökerthon jolla oli avajaiset juurikin meneillään. Club 007 oli todella kiva paikka, halpa ja muutenkin hyvässä seurassa mikävaan räkälä toimii, eiks jea? Hyvää musiikkia tuli jatkuvasti ja minulle iski se humalatila, että tanssittaisi ihan kamalasti mutten yksin pysty tuosta vaan menemään ja heittää lannetta. Jotenkin kuitenkin päädyin tanssilattialle vetämään hikeä pintaan kun muut menivät tupakalle. Tuli yksinäistä, pöytäämme tunki iso joukko ja minun oli pakko nousta siitä sitten loppujenlopuksi joten nappasin laukkuni ja Rikun puoliksi juodun kaljan mukaani ja menin tanssilattian viereen fiilistelemään ja yht'äkkiä olinkin sitten tanssimassa ihmisten keskellä. Ylitin itseni, mutta kässissähän se taitaakin olla helpompaa.
Tanssiminen loppui kuitenkin lyhyeen kun meidän kyytimme tuli meitä viskaamaan takaisin kämpille. Siitä sitten naamapesun jälkeen nukkumaan Breaking Badin avustamana. Ja tietysti sen ihanan ihmisen kainalossa.
Tänään, 11.12 heräsimme suht aikaisin ja suuntasimme kohti Matkusta suunnitelmissa vähän shoppailla ennen junaan hyppäämistä. Itse olin kotiin menossa ja Riku Tamperetta kohti joten pääsimme matkustamaan ensimmäiset 30min yhdessä. Matkuksessa kiertelimme ympäri ämpäri ja saimme jopa ostettuakin jotain. Kohokohtana ehkä se, että käveltiin käsikädessä. Pian pitikin suunnata autolle ja junaan kohti kotia. Junassa taas haikein mielin katselin Rikua ja huokailin, että kohta ollaan taas erossa. Mutta nyt onkin viimeinen kerta kun herra lähtee inttiin, Tampereen reissunsa jälkeen siis. Siitä alkaa vapaan miehen elämä. Mitäköhän sitten tapahtuu? Toivottavasti vaan pelkkää hyvää.
En tiedä olenko liian imelä ihminen, mutta oon vaan tosi onnellinen. Voitinkohan lotossa tai jotakin kun sain vierelleni näinkin komean miehen? Vähän pidetään vielä piilommassa se, että seurustellaan, mutta tietysti ne tärkeimmät tietää jo mistä on kyse. Itseäni ihmetyttää miten 'hyppäsin' suhteeseen vaikka tarkoitus oli sinkkuilla, mutta näinhän se vaan menee, että sitä ei ikinä tiedä mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Mutta tätä en kadu. En tippaakaan, sillä ihaninta aikaa ikinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti